MiikaKautto

Kenelle tuoli Brysselissä kuuluu

  • Kenelle tuoli Brysselissä kuuluu

Euroopan parlamentista on tulossa pienempi Brexitin jälkeen. Iso-Britannialta 73 jäävästä paikasta, joista 27 täytetään ja loput 46 jätetään täyttämättä. Parlamentissa 14 maista on ollut aliedustettuina. Ranska ja Espanja ovat saamassa 5 lisäpaikka, Hollanti ja Italia 3 lisäpaikka, Kroatia 2 ja lisäksi Suomi sekä kahdeksan maata yhden lisäpaikan. Loput jäävät odottamaan mahdollisia uusia jäsenmaita. Meppien määrä on putoamassa 751:sta uuden jaon jälkeen 705 meppiin.

Suomen kannalta on tärkeää saada kattavampi edustus parlamenttiin. Parlamentissa kokoontuu 20 pysyvää valiokuntaa, 2 alivaliokuntaa sekä vaihteleva määrä erityisvaliokuntia. Suomella ei ole varsinaista jäsentä mm. Ulkoasiainvaliokunnassa. Jäsenten saaminen lisää suomalaisten vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin sisällä. Mepit ensisijaisesti edustavat omia ryhmiään, kuitenkin on suuri merkitys mitä maata Meppi edustaa. Tämä nähtiin parlamentissa, kun päätetiin puun kestävyyskriteereistä. Marraskuussa Sipilän hallitus julkaisi EU-vaikuttamisstrategian, jossa suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti EU:n parlamentissa vapautuvien paikkojen uusjakoon, samoin suhtauduttiin yhteiseurooppalaisiin listoihin.   

”Ei ole säännöksiä, joista seuraisi, että Ison-Britannian EP-paikat tai osa niistä tulisi jakaa muille jäsenvaltioille.” ”Edellä mainituin perustein Suomi ei kannata Ison-Britannian EP-paikkojen tai osan niistä jakamista muille jäsenvaltioille.”

Juha Sipilä aloitti keskustelun Ahvenanmaan itsehallintoalue omasta Mepistä, tätä hän myöhemmin rauhoitteli. Tämä on tietenkin lisännyt Ahvenanmaalaisten toivoa saada oma edusta EU:n parlamenttiin. Maaneuvos Katrin Sjögren vaati paikkaa aikaisempi sopimusten mukaisesti, eikä hän ole täysin väärässä. Vuonna 2009 Vanhasen II hallitus periaatepäätöksessään lupasi lisäpaikan Ahvenanmaalle, periaatepäätös ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia tai eduskuntia.    

”On tarve hyvittää maakuntaa EU-jäsenyyden myötä unionin toimivaltaan siirtyneestä toimivallasta. Hallitus myötävaikuttaa pyrkimyksiin kehittää maakunnan vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin työskentelyssä ja tulee yhteisötasolla käytävissä tulevissa neuvotteluissa parlamenttipaikkojen jaosta korostamaan Ahvenanmaan kansainvälistä erityisasemaa ja itsehallintoa.”

Liisa Jaakonsaari vastasi paikan kuuluvan Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle Saamelaisille. Kummassakin ehdotuksessa ongelmana, etteivät ne ole kovin demokraattisia. Nykyisellään Meppiä kohden suomessa on 420000 asukasta, Ahvenanmaalla luku olisi 29000, Saamelaisten kohdalla luku on 10000. Keskimäärin Meppi edustaa 680000 tuhatta kansalaista. Kiintiöity Mepin paikka loisi merkittävän vääristymän, jossa toisen äänestäjän ääni olisi merkittävästi vahvempi kuin toisen. Euroopan laajuinen vaalipiiri suosisi suuria jäsenmaita, eikä takaisi pienille nykyisiä paikka määriä. Nykyisellään pienet jäsenmaat saavat suhteellisesti enemmän paikkoja kuin suuret, Saksa on ollut häviäjä.

Alueiden komitea on perustettu edustamaan kaupunkeja sekä alueita. EU:n lainsäädännöstä suurin osa vaikuttaa suoraan alue- ja paikallistasolla. Ahvenanmaalle on varattu yksi varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen paikka Alueiden komiteassa, Suomella on komiteassa yhdeksän varsinaista paikka ja yhtä monta varapaikkaa. Parlamentissa edustetaan ryhmää kansalaisuudesta huolimatta, tämä voi käydä toteamassa äänestyskäyttäytymisestä.

Euroopan unioni on monitasoinen ja vaikuttamiskanavia on monta, EU:sta löytyy jokaisella jotakin, kunhan ensiksi jaksaa asiaa tutkia. Tämä kuitenkin tekee Unionista vaikea selkoisen kansalaisille, politikoille, mutta myös EU asioita seuraavalle. Se luonut EU:sta politiikkojen sylkykupin, jota aina helppo syyttää.  EU:n ongelma, ettei se näy kansalaisen arjessa, vaikka sen vaikutus suurempi kuin ymmärrämme. Euroopan Unionin parlamentti ei vastaa omaa Eduskuntaamme. Tehtävä on jaettu Komission, Euroopan neuvoston ja parlamentin välillä. Mepin saaminen ei lisää EU:n näkyvyyttä, eikä se poista demokratiavajetta. Demokratiavaje ei johdu instituutioista, vaan yhtenäisen poliittisen kulttuurin, julkisen keskustelun ja päätöksenteon areenan sekä yhteenkuuluvuuden tunteen puuttumisesta. Euroopan unionin ei ole riittävää legimiteettiä kansalaistensa silmissä. Parlamentin mahdollisuutta vaikuttaa EU:n sisällä tulisi edelleen vahvistaa, jolloin voisin puhua Kansalaisten Euroopasta. Ja kyllä sellainen ohjelma löytyy Euroopan unionista.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomen lisätuoli kuuluu ahvenanmaalaisille. He tietävät, ketä he ovat. Saamelaiset saamelaisuudestaan kinastelevat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ahvenanmaassa on se pointti, että kun kansanedustajansa on eduskunnassa samassa ryhmässä RKP:n kanssa niin se paikka menisi todennäköisesti suoraan ALDE:lle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saksa on ollut häviäjä."

Saksa on ollut suuri voittaja EU:ssa, tuota nyt ei kannata edes yrittää kiistää. Parlamentissa päätetään nippeleistä kun taas komissiossa ja varsinkin EU:n päämiestasolla päätetään suuret linjaukset ja siellä Saksan päämies on kuningas. Katsokaa nyt vaikka uutisista ketä haastatellaan jos EU:ssa on ongelmia, keneltä haetaan vastauksia. Suomella ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa eikä se yksi lisäpaikka tuo muuta kuin kustannuksia.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Saksa on ollut suurin häviäjä Parlamentissa. 83 milj. kansalaisen maalla suhteelisesti puolet suomen paikka määrästä. Saksa on suurin rahoittaja ja omaa suurimman väestön määrän, joten on luonollista että heillä on myös eniten valtaa. Tilanne olisi sama ilman EU:takin. Suurimpia voittajia on ollut EU:ssa vientivetoiset taloudet, joihin Suomi kuuluu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suurimpia voittajia on ollut EU:ssa vientivetoiset taloudet, joihin Suomi kuuluu."

Toki näin, voittaja-Suomella menee hyvin ja vienti vetää koska niin sanot parlamentin vaikuttavan. Saksa taas häviää, talous kyntää pohjassa koska parlamentti. Mistähän saisit uskottavuutta?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

"Euroopan unionin ei ole riittävää legimiteettiä kansalaistensa silmissä."

Ei todellakaan ole, kun muiden jäsenmaiden mepit ovat rajoittamassa esim. suomalaisten haluavan luopua kesä- ja talviajasta. Suoranaista hulluutta on tälläinen säätely, ettei kansallisvaltion asukkaat voi itse päättää edes missä ajassa eletään. Milloinhan tulee rajoitus nukkumaanmeno- ja ruokailuaikoihin ja ihan direktiivin voimalla? ;)

Unionilla luulisi olevan tärkeämpiä tehtäviä työllisyyden, kauppapolitiikan ja turvallisuuden sektoreilla säädettävän.Lopetettaisiin kaikenlainen "hömppä" säätely. Mihin oikeastaan suuremmin tarvittaisiin näin suureksi paisunutta unionrakennetta, kun pienemmälläkin organisaatiolla voitaisiin hoitaa tärkeimmät tehtävät.Samoin varsin monimutkainen päätösten tekeminen on suoranaista "köyhyyttä". Kallista sellaista.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Kesä- ja talviaika on aikanaan säädetty direktiivissä. koska Euroopassa jokaisella valtiolla oli oma siirymisrytminsä. Tämä tilanne oli ongelmallisempi kuin nykyinen. Pitää muistaa että muutos vaikuttaisi jokaiseen jäsenvaltioon. Mikään taas ei estä siirtämästä maan sisäistä kelloa. Voimme aloitta työt klo9 nykyisen klo8 sijasta.

Ainoan suuremman muutoksen tekisin Komission valintaan, nykyisellään Komisaarit valitsee jäsenvaltion hallitus. Siirtäisin sen vallan parlamenttiin. Silloin syntyisi perinteinen hallitus-opposito jako, joka vahvistaisi ja yksinkertaistaisi Unionin läpinäkyvyyttä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Parlamentin mahdollisuutta vaikuttaa EU:n sisällä tulisi edelleen vahvistaa, jolloin voisin puhua Kansalaisten Euroopasta. "

Parlamentin asemaa voi tietenkin vahvistaa. Ongelma ei ole kuka päättää, vaan unionin yleisempi legitimiteettivaje, mikä ei korjaannu sillä, että jaetaan valtaa nollasummaperiaatteella uudelleen olemassa olevien jäsenmaiden kansalaisten näkökulmasta valmiiksi legitimiteettivajetta omaavien toimielimien kesken.

Unioni eroaa merkittävästi kansallisvaltioista rakenteiltaan. Sen vuoksi sille pitäisi suunnitella oma demokratian toteuttamisen rakenne sellaiseksi, kuin yhteisöllisyys mahdollistaa ja toisaalta jäsenmaiden lukuisat eroavuudet omalta osaltaan pakottaa. Perinteinen kansallisvaltion demokratian toteuttamiseen liittyvä "malli" on näennäistä demokratian kasvattamista, sovellettaessa sitä unionin piirissä. Muodollisuus täyttyisi, mutta todellinen demokratian toteutuminen ei yhtään. Rakenteet syntyisivät, mutta demokratian ajatus pysyisi kuolleena.

EU:n perusta ei legitimiteetin osalta ole kunnossa, tarkasteltaessa asiaa jäsenmaista kansalaisten näkökulmasta. Legitimiteettivaje korjaantuu, jos kunkin maan komission jäsen valitaan suorilla vaaleilla. Tämä kasvattaa kansan vallan osuutta unioninin vallankäyttörakenteissa. Silloin kunkin jäsenmaan kansalaisten käden jälki kasvaa konkreettisesti suoraan keskeisessä päätöksentekoelimessä.

Malli voisi olla seuraavan kaltainen. Puolueet valitsisivat oman ehdokkaansa, kuten periaatteessa nyt jo tapahtuu. Neuvoa antavilla yhden kierroksen vaaleilla äänioikeutetut pääsisivät valitsemaan ehdokkaansa. Eniten ääniä saanut etenisi seuraavaan portaaseen. Hallitus esittää vaaleissa eniten ääniä saanutta neuvostolle. Neuvosto esittää jäsenmaan ehdokasta parlamentille. Parlamentti hyväksyy tai ei hyväksy neuvoston (kansalaisten) esitystä.

Millä tahansa portaalla säilyisi nykyinen valta olla hyväksymättä ehdokas, mutta myös mahdollisuus valvoa alempien toimielimien toimintaa siltä osin, miten vaalien lopputulosta ne noudattavat. Samalla joutuisivat kuitenkin olemaan itse valvonnan kohteena siltä osin, pystyvätkö itse noudattamaan ja toisaalta valvomaan vaalien lopputuloksen toteutumista.

Mielenkiintoista olisi nähdä sellainen tilanne, että jokin unionin toimielimistä olisi estämässä jäsenmaassa virallisissa vaaleissa valitun ehdokkaan hyväksytyksi tulon. Jos niin tapahtuisi, Erdogan, Putin, Kim Jon-un, mukaan luettuna unionin omien jäsenmaiden demokratian nakertajat saisivat hyvät naurut, eivätkä taatusti unohtaisi mainita asiasta.

Vain siten, että vaalit ovat neuvoa antavat, kaikki toimielimet pääsevät ansaitsemaan kansalaisten luottamuksen, mikä aidosti tulisi vahvistamaan sitä käsitystä, että unioni osaa edustaa ja valvoa jäsenmaiden kansalaisten oikeuksien toteutumista kansallisella ja unionin tasolla.

Toimituksen poiminnat