MiikaKautto

Varo, joku tarkkailee sinua

  • Varo, joku tarkkailee sinua

Otsikolla en tarkoita samaa asiaa, kuin aina joulun alla lapsille kerrottua tonttujen tarkkailua.  Tarkoitan viranomaisten tekemää tarkkailua, eikä se tapahdu ikkunan kautta, vaan viestiliikenteen kautta. Suomessa ollaan nyt valmistelemassa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi laajemman siviili- ja sotilastiedustelun. Tiedustelulaki on jo voimassa suurimmassa osaa länsimaista, asia ei ole mitään uutta. Nykyisin vain Supolla on laajat valtuudet seurata suomalaisia rikosten ratkaisemiksi ja ennalta ehkäisemiseksi.

 

Suomen viranomaiset ovat olleet ainoita, jotka eivät ole tarkkailleet suomalaisten viestiliikennettä. Suomalaisia ovat seuranneet mm. Ruotsin, Britannian ja Yhdysvaltain viranomaiset, muutama vuosi sitten kävi Ruotsin avulla ilmi että Suomen ulkoministeriötä olivat Venäläiset tarkkailleet. Verkkovalvonta on kilpajuoksua kun viranomaiset saavat lisää oikeuksia ja oppivat taitavammaksi, samaan aikaan tietosuoja palveluiden kysyntä kasvaa ja ne tulevat paremmiksi. Suomessa on ollut jo vuosia nettipoliiseja, joista onkin saatu hyviä kokemuksia. Niiden avulla on saatu ratkaistua rikoksia ja estetty mahdollinen koulusurma.

 

Suomessa lainsäädäntö vaatii perustuslain muuttamista, joten joudumme odottamaan vielä ehkä seuraavaa eduskuntaa. Laki voidaan toki julistaa kiireelliseksi 4/5 enemmistöllä, jolloin se astuisi voimaan tällä vaalikaudella. Ehdotettu lainsäädäntö ei vaadi rikosepäilyä tai muuta yksilöllistä perustetta ei, kunhan tarkkailut perustettaisiin kansallisen turvallisuuden nimissä. Lain ongelma on että se puuttuu henkilön yksilönsuojaan, on pelkona että myöhemmin se rapautuu entisestään.

Jos valvonta kohdistuu suomessa viranomaisjärjestelmien suojaamiseen, esimerkiksi vihapuheen kitkemiseen, rikosten ennalta ehkäisemiseen tai ratkomiseen, ei se varmasti kohtaa vastustusta. Jokaisella meistä on jotain salattavaa, me itse paljastamme itsestämme paljon enemmän kuin moni ymmärtää. Ostoksistasi kerätään tietoa, someen laittamamme kuvat ovat siellä ikuisesti, sähköpostimme ja puhelut voidaan jäljittää, perheemme eivät tiedä meistä yhtä paljon meistä kuin verkko tietää.

 

Edward Snowden (hänestä kertova leffa on juuri teattereissa, suosittelen) tekemät paljastukset pari vuotta sitten asettivat ihmisten massavalvonnan Yhdysvalloissa kyseenalaiseksi. Vaikka valvontaa perusteltiin terrorismilla, suurin osa valvonnassa kohdistui tavallisiin ihmisiin, myös tärkein kohde oli Yhdysvaltojen intressien valvominen. Snowdenin toimintatapaan on kuulunut yhteistyö korkean profiilin toimittajien ja toimijoiden kanssa. Hänen vuotamansa tiedot on jo suodatettu, kriittistä tietoa ei ole juuri vuotanut. Snowden sai turvapaikan Venäjältä, hän haki turvapaikka myös suomesta.

 

Wikileaks on tullut tunnetuksi salaisten asiakirjojen vuotosivustona, sivuston perustaja Julian Assange on pakoillut viranomaisia Ecuadorin suurlähetystössä Lontoossa.  Wikileaks on paljastanut väärinkäytöksiä ja asettanut viranomaisten toiminnan kyseenalaiseksi. Kuitenkin sivuston paljastukset ovat sisältäneet kriittisiä tietoja Yhdysvaltain toimipisteiden heikkouksista ympäri maailmaa. Sivuston tapa jakaa tiedot sensuroimattomana on asettanut tuhansia ihmisiä vaaraan. Viimeisimmät vuodot ovat koskeneet Yhdysvaltain vaaleja, etenkin Hillary Clintonin toimintaa. Viimeisten vuorokausien aikana sivusto on kuitenkin ollut lähinnä uutisista sivuston johtajiin kuuluvan Julia Assangen vuoksi, kun Ecuador rajoitti hänen internetyhteyksiään.

 

Näiden kahden toimijan ero korostuu toimintatavoissa. Siinä missä Snowden osallistuu keskusteluun, on Wikileaks kunnostautunut lähinnä räyhääjänä. Snowdenin paljastukset pakottivat Yhdysvaltoja muuttamaan toimintatapojaan ja lainsäädäntöään. Assangen uskottavuus koki kolauksen, Ruotsissa tapahtunee seksiskandaalin vuoksi. Maailmalla on paljon esimerkkejä, joissa toimet ovat kohdistuneet väärin. Valtuuksia on käytetty esimerkiksi poliittisten vastustajien hiljentämiseen. Australiassa viranomaiset jäivät kiinni kun olivat yrittäneet paljastaa toimittajien tietolähteitä.  Kuitenkin historia on opettanut että aina vääryydet vuodetaan julkisuuteen ennemmin tai myöhemmin.

 

Tarvitaanko Suomen viranomaisille laajempia valvonta oikeuksia? Kyllä ja ei. Kysymys on oikeastaan väärä, ensimmäisenä pitäisi kysyä kuinka valvonta kohdistetaan ja kuinka sitä valvotaan. Oikein rakennettu valvonta lisää luottamusta turvallisuuteen, kuitenkin valvomattomana se voi heikentää luottamusta. Viranomaisten epäonnistumiset tulevat aina julkisuuteen, mutta onnistumisista ei juuri puhuta.  Toinen kysymys, halutaanko Suomen osallistuvan tiedustelulainsäädännöllä kybermaailman kilpavarusteluun vai etsitäänkö kilpailuetua siitä, että Suomi profiloituisi tietosuojan Sveitsiksi? Harva meistä edes tajuaa mistä tässä kokonaisuudessa edes kysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ai että tarkkailee. Ainakin minä tunnen olevani jotakin, jos persoonastani ollaan kiinnostuneita. Niin että siitä vaan. Syysterveisiä tarkkailijalle/ -joille.

Toimituksen poiminnat